Nyt se on sitten varmaan ystävät hyvät, sillä tänään raahauduin karmeassa tuulessa ja tuiskussa Plosad' Leninalle ja kävin ostamassa junalipun jouluksi Suomeen!! 17.12 on se päivä kun tää lähes venäläistynyt neitokainen saapuu viettämään rauhallista suomalaista joulua Pälkäneelle ennen paluuta Äiti- Venäjän huomaan Uudeksi Vuodeksi ja seuraavaksi lukukaudeksi. Eli jos joku vielä jotain kaipaa Venäjältä ennen joulua, niin kannattaa hihkaista ajoissa. Ensi viikko on vielä aivan täynnä ohjelmaa ja tiedossa on ainakin muutama teatteriesitys, Narnian 3. osa venäjäksi sekä jonkinlaisia läksiäisiäkin, luulisin. Lisäksi ensi viikolle osuu vielä venäjän kielen tentti ja viimeiset oikiksen luennot ennen tenttejä joten tekemistä riittää kyllä vielä ennen lähtöä.
Kuten jo taisin mainita edellisessä päivityksessä uutta konferenssia on tiedossa ja huominen päivä täytyy käyttää valmistautumiseen, sillä nyt kun olen oikeasti tietoinen näiden konferenssien vakavuudesta tavallisiin seminaareihin verrattuna, haluan todella onnistua ja antaa Suomesta ja suomalaisista mahdollisimman edustavan kuvan. Lisäksi ensi viikolle on tiedossa työpaikan katsastelua, sillä hakeuduin jo loppukesästä asianajotoimisto Castrén&Snellmanille Pietariin töihin ja nyt oli sähköpostiin napsahtanut viesti, että pitäisi ottaa toimistolle yhteyttä ja selvitellä, millainen tilanne siellä on tulevalle keväälle. Olisi hienoa päästä näkemään myös venäläistä työelämää, sillä se olisi varmasti todella mielenkiintoinen kokemus jo kaiken muun lisäksi, mitä olen oppinut Venäjästä!
Koko viimeinen viikko on tuntunut jotenkin erilaiselta kielen kannalta. Vihdoinkin alkaa tuntua siltä, että todellakin voi sanoa osaavansa venäjää. Onnistunut konferenssi toki toi oman lisänsä siihen itseluottamukseen, jota vieraan kielen käyttäminen vaatii, mutta uskon myös, että venäjän kielen oppitunneilla tehdyt sadat ellei tuhannet kielioppiharjoitukset sekä luetut tekstit alkavat vihdoin tuottaa tulosta ja perussanasto alkaa olla sillä tasolla, että pystyy arkielämästään selviämään venäjäksi. Toki monet venäläiset puhuvat vielä äärettömän nopeasti ja silloin tällöin on pyydettävä heitä toistamaan lauseensa, mutta noin yleisesti ottaen uskon, että on hienoa päästä aloittamaan helmikuussa uusi lukukausi ja kurssit, sillä nyt ei tarvitse ainakaan pelätä enää sitä, ettei ymmärrä mitään.
Syksyllä sairastanut ranskalaistyttö Jordane palasi eilen/tänään takaisin tänne Pietariin ja ranskalaiset ja Rafael ovatkin lähdössä Moskovaan huomenissa. Itsekin haaveilen alunperin lähteväni Moskovaan seuraamaan Euro Hockey Tour:a, mutta Moskovan retki sekä "Länsi-Venäjän kierros" eli käytännössä matkailu Uralin läntisellä puolella täytyy ajoittaa tammikuuhun ja kanikuliin (eli talvilomiin). En ole vieläkään täysin varma tuleeko minun kirjoittaa oikiksessa tenttejä, mutta Eurooppaoikeuden professorini hieman uhkaili kyllä jonkinlaisella tenttaamenilla. Eli pahimmassa tapauksessa ei joululomaa minulle ainakaan venäjän kielestä! No joka tapauksessa tammikuussa pitäisi olla aikaa matkustella ja haluan ehdottomasti vierailla Moskovassa, Kazanissa, Niznij Novgorodissa ja mahdollisesti muutamassa pienemmässä kaupungissa matkan varrella. Venäläinen matkaopas on jo takataskussa joten suunnittelu voi alkaa....
Niin hullulta kuin jonkun korvaan saattaakin kuulostaa, olen lähes täysin sopeutunut olemaan "venäläinen" Venäjällä. En enää kuvittelekaan, että puolen tunnin tai tunnin jonottaminen olisi ajanhukkaa, tai että minihame ja korkokengät eivät kuuluisi kahdenkymmenen asteen pakkaseen. En koe mitenkään kummallisena, jos huomaan aamulla, että hanasta tuleekin vain jääkylmää vettä putkiremontin vuoksi (josta ei siis ilmoitettu etukäteen) tai jos illalla Internet- yhteys ei toimikaan ylikuormittumisen vuoksi. Harkitsen vieläkin aivan tosissani hakevani uudestaan vaihtoon Venäjälle lyhyen tauon jälkeen, sillä Pietari on todellakin vain pienen pieni osa Venäjää ja venäläisyyttä. Opaskirjakin taitaa aloittaa, että Pietari on Pietari Suuren ikkuna Eurooppaan (mikä näkyy niin tavoissa, tyylissä kuin arkkitehtuurissakin), eikä mielestäni ole mitään järkeä keskustella Venäjästä tietämättä mitä on tuhansien kilometrien päässä, sydän-Venäjällä. Eli katsotaan mihin päädyn seuraavaksi ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti