Aloitimme retken kerrankin ajoissa ja lähdimme liikenteeseen IMOP:sta jo klo.10 joka oli kuoleman hiljainen johtuen varmasti eilisillan nesterikkaista bileistä. Lauantaina kuulemma on pakko bilettää ja itsekin toki istuimme iltaa kauraomenapaistoksen ja muutaman vodkalasin äärellä, mutta olimme vakaasti päättäneet nauttia kauniista syyspäivästä ulkona joten minä ja kämppikseni välttelimme keskustaan lähtöä nukkumatin tuloon saakka. Jäimme pois metrosta Suomen aseman kohdalla eli Leninin aukiolla. Lokki ilahdutti Leniniäkin aukiolla ja kuvassa näkyy taka-alalla siis myös rautatieasema josta lähtevät kaikki Helsingin ja Pietarin väliset suorat yhteydet.
Seuraavassa kertauksena hieman Kronstadtin historiaa:
Kronstadt perustettiin vuonna 1703 Venäjän linnoitukseksi suuren Pohjan sodan aikana. Kronstadtin laivasto perustettiin 18. toukokuuta 1704 ja kaupungin perustamishetkeksi katsotaan 18. lokakuuta 1723, jolloin Pietari I Suuri antoi julistuksen linnoituskaupungista. Suunnittelutöihin osallistui tsaarin Hollannista palkkaama vara-amiraali Cornelius Cruys. Kronstadt tarkoittaa Kruununkaupunkia. Stadt on saksaa ja tarkoittaa kaupunkia, ja Kron(e) tarkoittaa kruunua. Alapuolella kuva 1752 vuodelta olevasta kanavasta, joka oli ainoita kulkureittejä saaren sotakeskuksesta merelle.
Linnoituksen vanha osa koostui kolmesta bastionista ja niitä yhdistävästä muurista. Saarelle rakennettiin myös oma telakka ja kanavia. Venäjän sodat Ranskan, Britannian ja Ruotsin kanssa edistivät linnoituksen kehittämistä edelleen Pietarin suojaksi Itämereltä.
Oolannin sodasta Kronstadt selvisi koskemattomana ja 1800-luvun lopusta Suomen itsenäistymiseen johtaneella ajanjaksolla Kronstadtia alettiin varustaa betonilal ja uusia linnakkeita rakennettiin keinotekoisille saarille noin metrin korkeudelle merenpinnasta. Yhteensä viisitoists linnoitusta rakennettiin 17 keinotekoiselle saarelle.
Kronstadt oli mukana myös Venäjän sisällissodassa. Kun brittilaivasto tuki Baltian itsenäisyystaistelua, se sai tukikohdan Suomelta Karjalankannakselta Koivistolta. Seitsemän brittiläistä moottoritorpedovenettä hyökkäsi elokuussa Kronstadtin sisäsatamaan upottaen Pamjat Azovan, taistelulaiva Petropavlovskin sekä panssarilaiva Andrei Petro-Pervozvannyin. Britit menettivät kolme moottoritorpedovenettä, 15 kaatunutta ja yhdeksän sotavankia.
Kronstadtin merilinnoitus oli kuitenkin riittävän vahva estämään suurhyökkäykset sitä itseään ja Pietarin kaupunkia vastaan.
Kronstadtissa oli yhteiskunnallista liikehdintää 1905–1907 Venäjän–Japanin sodan pettymyksen takia, ja siitä seurasi demokratiavaatimuksia autokraattisella Venäjällä sekä 1921 Kronstadtin kapina.
Laivastotukikohdan matruusit, jotka olivat vuonna 1917 tukeneet Venäjän Lokakuun vallankumousta, nousivat kapinaan Leninin johtamaa bolševikkihallitusta vastaan; kapinan kukistuttua monet kapinalliset pakenivat saarelta Suomeen.
Toisessa maailmansodassa Leningradin piirityksen aikana 1941–44 Kronstadt pysyi Neuvostoliiton hallussa koko ajan ja linnoitus esti Saksan pääsyn Leningradiin. Saksalaiset upottivat taistelulaiva Marat'n syöksypommittamalla sitä Junkers Ju 87:llä.
Siirryimme alkujärkytyksestä päästyämme etsimään морскоий николаевский собор:a eli Laivaston katedraalia, mutta kun lopulta uskoimme löytäneemme oikean aukion huomasimme katedraalin olevan täysin huputettu remontin vuoksi. Sisään emme siis päässeet ja kunnon kuviakaan emme onnistuneet saamaan. Kannattaa kuitenkin käydä tsekkaamassa kyseinen katedraalia vaikka wikipediasta sillä kuvissa se näyttää yhtä komialta kuin Iisakin kirkko.
Fiksuina tyttöinä otimme heti saarelle päästyämme kuvan infotaulusta mikä osoittautui hyväksi ideaksi sillä huomasimme saarella olevan myös toisen katedraalin. Храм пресвлятой Владимирской матери sijaitsi aivan Kronstadtin oman Gostinija Dvorin kauppakeskuksen vieressä oli kerrassaan häikäisevä näky. Aivan kuin Disney- filmien tunnuksessa oleva linna...
Osuimme sutjakasti paikalle kesken perinteistä ortodoksista hääseremoniaa ja koska kirkot eivät täälä ole koskaan suljettuna yksityistilaisuuksien vuoksi, päätimme jäädä seuraamaan häitä. Seremonia oli varsin monimutkainen ja sanaakaan siitä en ymmärtänyt, mutta ikoneja suudeltiin moneen kertaan, ja juhlakansa seisoi koko seremonian ajan herkeämättä paikallaan. Hääpari kuljeskeli papin ohjeiden mukaan. Kaikkeen mieleenpainuvin oli kuitenkin kuoro, sillä oikein rakennetussa tilassa täysin puhtaasti laulanut kuoro oli kerrassaan jumalallista musiikkia korville. En oikeastaan muista koska olisin kuullut niin hienoa musiikkia esitettävän kirkossa! En luultavasti koskaan!
Voiton päivä on toukokuun suurjuhla mutta löysimme mainoksia jo tässä vaiheessa vuotta pitkin Kronstadtin katuja. Oliko kyse viime vuotisista vai tulevista mainoksista, sitä en osaa näin äkkiä sanoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti