Ei uskois kuinka hauskoja reissuja sitä tuleekin vastaan. Elikäs vaihdostani huolimatta otettiin parinkymmenen Turun ELSA:isen kanssa suunnaksi Puola ja Gdansk viime viikon lauantaina. Tai no tietenkin ennen reissulle lähtöä aloiteltiin perjantaina venäläisen vodkan ja sampanjan voimalla ja valomerkkiin astihan se meni. Oli ehkä ainakin yhtä hyvät etkot ku oli bileet Puolan reissulla (melkein jopa paremmat;) eli suurtakin suuremmat kiitokset etkoilijoille. Oli ihana nähdä teitä kaikkia pitkästä aikaa ja toivottavasti ootte pian tulossa Pietariin!
No sitten josko päästäisiin sinne Puolaan. Lento meni sujuvasti ja nopeasti, ja koska maailmassa mennään Puolaan lennettäessä alamäkeen ja myötätuuleen ei lento kestänyt kuin puolisen tuntia... Hiiteen aikavyöhykkeet! Joka tapauksessa lentokentällä meitä oli vastassa viitisen tuttua puolalaiskasvoa ja erityisen ihanaa oli tavata rakas Annaseni uudestaan. Anna on itse asiassa vieläpä tällä hetkellä Study Visit director Gdanskissa joten Anna oli järjestänyt käytännössä suurimman osan meidän ohjelmastakin. Suurkiitos ja lämpimiä halauksia sinne Puolaan ja Annalle!
Ensimmäisenä iltana tiedossa oli bileet kuten arvata saattoi ja päästiin ensinnäkin ihan mielettömän hienoon taloon ja vieläkin paremmalle klubille joka oli nimeltään Ego- klubi. Jos olisin ollut enemmän humalassa sisään mennessä en olis millään uskonut että se talo oli täysin vinksahtanut jo valmiiksi. Kerrassaan hupaisaan arkkitehtuuria Sopot:n keskustasta <3 Tässä vaiheessa osoittautui taas kerran niin todeksi se minkä tähden rakastuin puolalaisiin jätkiin jo Suomessa. Puolalaiset jätkät tanssii ja ne kaiken lisäksi todellakin osaa tanssia eikä kovin montaa hetkeä tullut istuttua meidän baari-illan aikana. Olen edelleen aivan myyty. Lisäksi voin tähän väliin huomioida, että käytöstavat kuuluvat edelleen osana puolalaista kulttuuria ja ruokaostoksia Puolassakin (samoin kuin täälä Venäjällä) kantaa mies! Paljon halauksia meidän mushroomien henkilökohtaiselle turistioppaalle Radek:lle, olet yliveto!!
No lyhyiden yöunien jälkeen sunnuntai sujuikin sitten kevyen kuntoilun ja sightseeingin merkeissä. Kierroksen kohteina olivat Gdynia ja Sopot. Ihan noin pitkään kävelyyn emme ehkä alunperin olleet varautuneet, mutta paljon huikeaa nähtävää oli luvassa. Retki alkoi Gdyniasta jossa melkein heti päädyimme istumaan kahvilaan. Aah, niitä ihania suklaakakkuja ja -leivoksia <3 Melkein olisin halunnut jäädä istumaan kahvilaan lopuksikin päivää, mutta olen onnellinen että jatkoin matkaa ranskalaisen Matilde:n ja englantilaisen Elsie:n kanssa kohti Gdynian rannikkoa. Ensimmäiseksi jäimme suustamme kiinni laivan x pursimiesten kanssa ja saimme liki vakavan kuvan raa'asta merimiehen ammatista :)
Matka jatkui kohti rantaa ja tutustuttuamme matkalle muutamaan pieneen uuteen koiraystäään sekä juteltuamme paikallisten kanssa jotka eivät kovin sujuvasti käyttäneet englantia pääsimme lopulta Jack Sparrow:n laivalle joka oli kuin tilauksesta parkkeerattu Gdynian rannikolle. Aah, sitä loistoa. Jostain syystä Jack ei itse ollut paikalla (kenties Jack:n ilta oli venynyt pidemmäksi kuin omamme), mutta saimme paikallisen rouvan avulla tutustua myös laivan sisäosiin. Heti kannen alle oli sijoitettu oikein tyylikäs laivan historiaan sopivasti sisustettu baari/ravintola ja kölistä kerrosta alempaa löytyi vielä kapteenin huone aarteineen ja kapteenin pöytineen. Jätimme rommitynnyrit Jack:lle ja palasimme lopulta laivan uumenista kannelle vielä kerran ihailemaan kaunista auringonpaistetta.
Jostain syystä meillä oli mielettömän kiireinen aikataulu ja lähdimme rantahietikon viertä pitkin suuntamaan kohti juna-asemaa ja Sopot:a. Matkalla kuitenkin törmäsin vielä yhteen uuteen ystävään, joka sai nimekseen Octopussy. Aivan mielettömän punainen olento näytti hieman hämmentyneeltä rynniessäni valokuvattavaksi, mutta onneksi hämmennys ei näy kyseisen punalonkeron kasvoilta. Vieläkään en ole aivan tietoinen mainostiko kyseinen Octopussy oikeasti jotain vai oliko hän muuten vain hengaamassa samalla rannalla meidän kanssamme. Olin joka tapauksessa ainoa riittävän häpeilemätön sielu joka kehtasi ottaa kuvia octopussyn kanssa joten tunnen itseni etuoikeutetuksi päästyäni tutustumaan punalonkeroon!
Sopot:ssa olimme siis käyneet jo lauantai-iltana bilettämässä, mutta jostain syystä kyseisellä reissulla mielikuva tästä kaupungista oli jäänyt hieman hataraksi. Toki juna-asema, kirkko ja kyseisen kaupungin pääkadun varrella sijainnut Ego-klubi olivat tuttuja. Lyhyiden yöunien vuoksi hysteria oli lähes huipussaan jo tässä vaiheessa päivää ja jos ei kävely vielä kuntoilusta käynyt niin myös vatsa- ja poskilihakset tuli hoidettua hysteerisen nauramisen seurauksena!
Hysteria vain kasvoi kun pääsimme opiskelemaan puolan perussanastoa. Sopot:sta löytyy siis valtavan pitkä silta jolla voi käydä viettämässä vaikkapa romanttista iltaa tai muuten vain ihailemassa kaunista merimaisemaa. Kyseiselle sillalle vievät opasteet, mutta suomalainen kaksimielinen ihminen ei välttämättä saisi opasteista aivan samanlaista mielikuvaa sillasta....
Myös sunnuntai-illan vietimme paikallisella opiskelijaklubilla ja kaikista hienointa oli se, että opiskelijat käyvät kyseisellä klubilla myös luentojen välissä. Wau! Suomessa kunnon kiltahuonetoimintaa löytyy mielestäni ainoastaan teekkareilta, sillä ainakaan Turun yliopistossa ei ole vastaavalla tavalla pääsyä toimiston tiloihin 24h vuorokaudessa. Mutta kyseisellä klubilla alkoholitarjonta oli ehdottomasti laajempi kuin TARAKI:n kiltahuoneelle. Pisteet Puolaan! Lisäksi paikalla oli live-musiikkia ja kun lopulta pääsimme keskustelemaan musiikista kyseisen pianistin kanssa olikin jo aika suunnata kohti hostellia. Damit!
Koska hysteria levisi reissun aikana leviämistään, päätimme nostattaa vielä tunnelmaa hieman lisää aivan ihanien hostellikämppäkavereideni kanssa. Teemapukeutuminen on aina ollut päivän sana ja jos joku väittää tällaista toimintaa lapselliseksi, voisin suositella ottamaan elämästä kiinni hieman rennommalla otteella. Kuinka paljon pitkiä katseita sitä saakaan kun kaikilla on samanlainen valkoinen sieni-pipo päässä ja hysteerinen kikatus raikaa minkä kerkiää... Rakkaat sienet, te ehdottomasti teitte Gdanskin reissusta mahtavan kokemuksen, thänks mates! Ja elkää unohtako hedelmiä ja vihanneksia, itselläni on täälä jo melkein kasvimaa ;)
Viimeinen päivä reissusta vietettiin sitten Gdanskin vanhassa kaupungissa tosin varsin pikaisella aikataululla. Sightseeing piti olla jo maanantaina, mutta valitettavasti kaatosade ajoi meidät shoppailemaan maanantaina ja parin tunnin pikaturistikierros tiistaina ennen lähtöä ei ehkä ollut paras tapa tutustua Gdanskin vanhaan kaupunkiin. Anycase, päädyimme ensin ihailemaan porttia, joka veisi meidät Gdanskin pääkävelykadulle eli kohti Gdanskin satamaa. Kyseessähän on sataman ympärille rakentunut kauppakaupunki, jossa muusta Euroopasta poiketen koko kaupungin sydän on satama, eikä tori keskellä kaupunkia.
Kuten meille oli luvattukin, viimeisen päivän ohjelmaan kuului myös kierros paikallisessa meripihkamuseossa. Gdansk on erityisen kuuluisa meripihkastaan ja museo oli vanhassa vankilarakennuksessa. Mitä kaikkea sitä voikaan meripihkasta tehdä; tuoppeja, koruja, huonekaluja ja myös aivan mielettömän upean kitaran. Lisäksi näytillä oli kuvia Elisabethin palatsista eli Tsarskoje Selosta täältä Pietarin läheltä, jossa on yksi huone ainoastaan meripihkasta tehtynä. Hieno museo, suosittelen!
Kaiken kaikkiaan reissu Puolaan oli mielettömän hieno ja muistelen tässä vaiheessa lämmöllä myös niitä ihania saksalaisteinejä, espanjalaisia valittajanaisia sekä muutamaa rakkoa jalassa. Aivan fantastinen reissu ja erityiskiitos kuuluu puolalaisille reissun järkkäilemisestä sekä mushroom:eille, Matilde:lle ja Elsie:lle aivan fantastisesta seurasta. Seuraavaa reissua odotellessa kullannuput, jos vaikka Pietariin suuntaisitte... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti