jääkiekkohuumaa!!!!!

 Meinaa kuulumisten kirjoittaminen jäädä aina vähän väliin kun on niin kauheasti menoa. Kaiken lisäksi suomalainen joulu alkaa jo puskea päälle ja tarvitsisi keretä joululahjojakin ostamaan. Joulun (suomalaisen) aion siis viettää Suomessa ja Pälkäneen rauhaisassa joulutunnemassa. Joulu kun ei Venäjällä ole joulukuussa vaan vasta loppiaisen tienoilla. Tarkoituksena on palata Tapaninpäivänä takaisin Pietariin odottamaan yhtä vuoden suurimmista, ellei jopa suurinta juhlaa eli uutta vuotta. Venäläiset ottavat kaiken ilon irti uuden vuoden juhlinnasta ja ne, joilla ei ole varaa matkustaa Suomeen (mielellään Lappiin) jäävät pitämään Pietaria pystyssä sitäkin railakkaimmissa tunnelmissa. Eli uutta vuotta odotellessa!

Tänne Pietariinkin on vihdoista viimein saatu talven tuntua pakkasen ja mielettömän kovan tuulen muodossa. Eilen illalla tuuli niin kovaa että melkein tunsi lentävänsä. Lunta on maassa muutama sentti ja loppuviikoksi on luvattu kaikkien onneksi pakkasta eli toivottavasti ainakin hetkeksi vältytään aivan kamalalta loskakeliltä. Mietimme eilen kuinka täälä jokaisella itseään kunnioittavalla ihmisellä todellakin on turkki. Turkilla tässä tapauksessa tarkoitan esimerkiksi turkishattua, -takkia, -huppua, -käsineitä jne.. Kuvittelin että kyseessä on Siperian pimeissä metsissä voimissa ollut tapa käyttää lämpimintä mahdollista vaatetusta, mutta ihan vakavasti olen itsekin jo harkinnut turkin ostoa. Tosin turkin symboliikka on täälä niin eri kuin vaikkapa Suomessa. Suomessa turkki on ehkä enemmänkin statussymboli, ja Helsingissä voi saada jonkun eläinaktivistin kimppuunsa jo vähemmästäkin. Täälä turkki on luonnollinen osa jokaisen ihmisen elämää, ja se on yksinkertaisesti ainoa järkevä vaate joka pitää tuulen ja kylmän loitolla. Ehkä täälä ihmiset sittenkin elävät lähempänä maata ja käytännöllisyyttä kuin Suomessa.

Menetin eilen KHL-neitsyyteni Pietarin SKA:n ja Moskovan Spartakin välisessä ottelussa täälä Pietarissa sijaitsevassa SKA:n kotihallissa. Hallihan on itsessään tyylipuhdas kopio Hartwall- areenasta, ehkäpä koollisesti hieman isompi.

Joka tapauksessa en eläissäni ole käynyt niin mahtavassa jääkiekko-ottelussa. Vaikka venäläinen jääkiekkoterminologia ei vielä aivan ole hallussa, uskon että se on tämän illan jälkeen hiotumassa huippuunsa niissä lukuissa peleissä joihin aion suunnata eilisen illan matsin innoittamana. Ihmiset huusivat, kiljuivat, pomppivat ja aaltoliike kiersi hallia ympäri niin monta kertaa että se kävi jo melkein liikunnasta. Suomessa en usko että tunnelma on yhtä intensiivinen edes silloin kun pelataan playoff:ja. Jokaisen pelin aluksi täälä lauletaan Venäjän kansallishymni karaoke-tyyliin sillä sanat kulkevat näyttötaululla jotta kaikki varmasti voivat osallistua tunnelman kohottamiseen. Lisäksi näyttötaululla kehotetaan tasaisin väliajoin yhtymään Piter- huutoihin sekä huutamaan Shaipua eli maalia! Lisäksi näyttötaululle kuvattiin mainos- ja pelikatkojen aikana rakastuneita tai vähemmän rakastuneita pareja jotka saivat sitten suudella koko kiekkokansan iloksi näyttötaululla. SKA:n maskottihevonen oli myös vertaansa vailla, sillä se pomppi ja hyppi takatukka (eli siis harja) heiluen koko matsin ajan innoittaen katsojia ja pelaajia vieläkin huikeampiin suorituksiin! Peli meni jatkoajalle ja lopulta voittomaalikisaan asti. Koko pietarilaisyleisön epäonneksi hävisimme matsin rankkareilla ja kotiin lähti hieman vähemmän riehakas lauma pietarilaisia. Lisähuomiona haluaisin lisätä että hallissa oli satoja armeijan/miliisin miehiä, jotka katselivat matsia "vahtien" samalla vieraskannattajien loosia kaukalon toisessa päädyssä. Spartakin kannattajia ei ollut kuin kourallinen joten turvajoukot siinä sitten istuivat katsomassa matsia valtion laskuun parhailta paikoilta oikein hyvässä sotilaallisessa järjestyksessä!

Sunnuntaina kävimme suomalaistyttöjen kanssa viimeinkin sisällä kuuluisassa, aivan Pietarin keskustassa sijaitsevassa "Kirkko veren päällä- katedraalissa" eli toiseltaan nimeltään Ylösnousemuskirkossa. Ylösnousemuskirkko rakennettiin paikkaan, jossa tsaari Aleksanteri II murhattiin maaliskuun 1. päivänä 1881. Kirkon peruskivi on muurattu 1883 ja suunnittelusta ovat vastanneet Alfred Parland ja Ignati Malysev. Kyse on ehkä vieläkin enemmän puhtaasta turistirysästä kuin oikeastan kirkosta enkä ole ollenkaan varma pidetäänkö kyseisessä kirkossa oikeasti mitään kirkollisia seremonioita, vai ainoastaan turistimarkkinoita. No, joka tapauksessa, näky sisällä oli aivan huikaiseva. Koko kirkon sisäpuolen koristelu on tehty niin pienistä mosaiikki-paloista, että sitä ei edes heti ymmärräkään. Kirkon kupolit kohoavat taivaita kohti ja korkein niistä on 81 metriä korkea. Huikaiseva näky, tosin ehkä jopa liiankin kirjava suomalaisiin yksinkertaisiin kirkkoihin tottuneelle.

Tänään illalla on tarkoitus suunnata katsomaan Mihailovskin teatteriin Giselle- balettia. Kyseessä on siinä mielessä erikoinen balettikappale että sen esittäminen oli pitkään kieletty Venäjällä. Kyseessä on romanttinen balettikappale, joka on Ranskasta lähtöisin. Gisellen juoni menee jokseenkin seuraavanlaisesti:

"Giselle on nuori maalaisneito, joka on rakastunut Loys-nimiseen mieheen. Todellisuudessa Loys on valepukuinen aatelismies Albrecht, joka on kihloissa herttuan tyttären Bathilden kanssa. Giselleen rakastunut maalaispoika Hilarion, joka on Gisellen lapsuudentoveri jota tämä ei rakasta, yrittää mustasukkaisuuttaan selvittää Albrechtin salaisuuden. Kun Giselle saa kuulla Albrechtin todellisen taustan, hän kuolee.
Baletin toisessa näytöksessä esitellään wilit, jotka ovat rakkaudessa petettyjä kuolleiden neitojen haamuja. Jos mies kohtaa wilit, nämä tanssittavat hänet kuolleeksi. Kuningattarensa Myrthan johdolla wilit saavat käsiinsä metsässä harhailevan Albrechtin ja pakottavat tämän tanssimaan itsensä näännyksiin. Giselle suojelee Albrechtia muilta wileiltä tanssimalla tämän kanssa, kunnes aamun koittaessa wilit palaavat hautoihinsa. Ennen poistumistaan Giselle antaa Albrechtille anteeksi."

Mutta tällaista tällä kertaa. Viikonlopuksi olemme suunnittelleet vierailua Kunstkameran museoon, jossa on esillä kokoelma pietari Suuren biologisten kuriositeetteja. Kyseisen rakennuksen huipulla on aurinkokello ja koko kokoelma on siis tuotu Amsterdamista 1717. Mutta Kunstkamerasta enemmän kun olemme ensin nähneet paikan.... Пока пока!!