Dodiin, nyt on sitten tiedossa Novgorodin historiaa ja yleistietoa kuten olen jo parilla viime kerralla lupaillut. Tiedossa on tällä kertaa varsin kliinistä tekstiä sisältäen hieman arkkitehturisia ja historiallisia tietoja, sekä muutamia omia kommenttejani... Fiilistellään sitten taas suuremmilla tunteilla joku toinen kerta...
Erään kronikan (=aikajärjestyksessä oleva historiankirjoitus) mukaan Novgorodin (suomeksi Uusikaupunki) perusti vuonna 859 varjagipäällikkö Rurik. Kaupungin pitkä itsehallinnon perinne alkoi 1000-luvulla ja jatkui vuoteen 1478, jolloin Iivana III alisti Novgorodin valtaansa. Kaupunki on Volhov- joen varrella, josta on vesiyhteys Suomenlahdelle ja Egeanmerelle. Novgorodi tunnetaankin voimakkaasta kauppakaupunginhistoriastaan ja muun muassa hansaperinteestän. Vuonna 1570 Iivana Julma kidutti ja mestasi tuhansi novgorodilaisia, kun kaupunki juonitteli häntä vastaan. Novgorodin taantuma alkoi Pietarin noususta. Kaupungin hieno kulttuuriperintö kärsi 2 Maailmansodassa suurta vahinkoa, muta entisöinnillä on onnistuttu palauttamaan monet keskiaikaiset kirkot ja vanhankaupungin maalaukselliset kadut takaisin loistoonsa.
Aloitetaan Kremlistä. Olhavajoen vasemmalla puolella, Sofiskaja storonassa (Sofianpuoli suomeksi) kohoavat paksut punatiilimuurit ja keilakattoiset tornit sulkevat sisäänsä soikean kaupunginosan, kremlin. Muuri rakennettiin 1000-16000- lukujen välissä. Ajan tapaan perukivi murattiin elävän lapsen ruumiin päälle. Itse pelkkä Kremli on ehdottomasti vaikuttavin nähtävyys koko Velikiy Novgorodissa, sillä se on säilynyt uskomattoman hyvin ja sinne voisi hyvin sijoittaa näytelmän keskiaikaisine pukuineen ja kaupunkinlaisineen. Ympäristö on kerrassaan inspiroiva ja koska Novgorod on varmasti kesällä kauneimmillaan, voin surutta suositella kaikille tänne päin eksyvillä piipahtamista jossain Novgorodin lukuisista kesätapahtumista. Aivan fantastinen paikka!
Kremlinin sydämessä on Novgorodin vanhin ja suurin pyhäkkö, Pyhän Sofian tuomiokirkko (1045-1062). Sen esikuvana oli samanniminen Kiovan tuomiokirkko, mutta Novgorodin koulun ominaispiirteet näkyvät jo pyhäkön koruttomuudessa ja siinä, että ikkunoita on vähän, mikä suokasi Venäjän kylmiä talvia vastaan,. Pohjoisseinän valkoinen pintakerros on paistettu ja sen alta paljastuukin kellanharmaasta kivestä ja tiilestä tehtyä, kirkon alkuperäistä mosaiikkimaista seinää. Kirkko itsessään huokuu jotain pyhää ja erittäin vanhaa ja kun itse jo lähes Venäjän ortodoksikirkkojen eksperttinä (ei siis todellakaan) näen huiman eron esimerkiksi Iisakinkirkon ja Pyhän Sofian tuomiokirkon välillä, mitä paremmin esimerkiksi ikoneja, uskontoa ja taidetta tunteva ihminen voikaan saada irti tästä... Se että kirkko itsessään on niin erilainen ja vanha, luo jo oman tunnelmansa, ja kyllä se fakta, että kirkko on pysynyt pystyssä niin kauan, saa vähemmänkin uskontoa harrastavan tuntemaan olonsa melkoisen nöyräksi!
Länsipuolella kirkko on harvinaiset pronssiovet, jotka on otettu vuonna 1187 sotasaaliiksi Sigtunan kaupungista Ruotsista. Vasemmassa alakulmassa ovia on itse asiassa tekijöiden muotokuvat. Latinankielisessä kaiverruksessa heidän nimikseen on annettu Riquin ja Weissmut. Kirkon sisätilat on jaettu pilareilla viiteen laivaan, joista kolme päässä on alttarikomero. Kirkossa on myös säilynyt varhaisimpien freskojen kappaleita ja kirkon ikonostaasi on Venäjän vanhimpia, ikonit ovat 1000-1600 luvuilta. Ovien edessä oli meidän käyntikerrallamme itse asiassa varsin hätääntyneen ja säikyn näköinen kissa, joka lopulta johdatti meidät itse kirkkoon sisään. Se näytti rauhoittuvan päästyään meistä eroon, taidettiin meluta liikaa suomeksi ja englanniksi ja mitä luultavimmin kyseinen suloistakin suloisempi kissa puhui vain venäjää.... kissojenkielen lisäksi :) Ovista kuva joka tapauksessa alapuolella:
Katedraalin itäpuolella on Pyhän Sofian kellotorni, jonka kellot on otettu toki jo alas aikoja sitten. Se on valmistunut 1439. Luulen, että kuvamaani kellot ovat ainakin näköispainoksia alkuperäisistä.... mutta alapuolella joka tapauksessa kuvat joistain kelloista (keskitin itse kelloja koskevan informaation aikana huomioni vieressä olevaan konservatorion rakennukseen, josta kantautui erittäin taidokas pianomusiikki... en valitettavasti saanut tarkempaa informaatiota irti tästä häiriötekijästä johtuen :)
Kremlin luoteiskolkasta löytyy Tuomiokapituli, joka oli aikoinaan vaikutusvaltainen elin. Sillä oli omat poliisivoimat ja sotilaskaarti. 1400- luvulla rakennetun kellotornin alla olevat kauniit portaat johtavat Kirjastoon, jossa on keskiaikaisia uskonnollisia käsikirjoituksia. Lisäksi mainittakoon, että Kremlin sisältä löytyy historian, arkkitehtuurin ja taiteen museot.
Kremlin keskusaukiolla on Mihail Mikesinin veistämä valtais kellomainen Vuosituhannen muistomerkki. Se paljastettiin 1862, jolloin Rurikin saapumisesta Novgoriint uli kuluneeksi tuhat vuotta. Ortodoksisen ristin eteen polvistunut hahmo kuvaa Äiti Venäjää. Sen alla olevaan koristefriisiin on kuvattu Rurik, Iivana III, Mihail (ensimmäinen Romanov sukuinen tsaari), Pietari Suuri ja monia muita kuuluisia venäläisiä. Itse jalustavaa kiertävässä friisissäon lisäksi vielä yli sata tunnettua ja historiallista venäläistä hahmoa, valtiomiehistä, sankareihin, taiteilijoihin, ruhtinaisiin ja säveltäjiin.
Volhovjoen toisella puolella sijaitsee ruhtinaiden asuinpaikkanaan käyttämä Jaroslavin hovi. Jaroslav Viisaan (1019-1054) palatsi on hävitetty, mutta useita kirkkoja on säilynyt. Hovin vieressä on Novgorodin liikekeskus, jossa keskiajalla oli tori. Sen muurista on säilynyt osa.
Vanhin kirkko on joen tällä puolella sijaitse Pyhän Nikolain tuomiokirkko (1113-1136), jonka ruhtinas mstislav rakennutti. Se symboloi aikoinaan ruhtinaan mahtia ja on vieläkin vaikuttava.
Novgorodissa oli 1100-luvulla yli 200 kirkkoa. Nykyisin niitä on vain 30. Monet ovat Jaroslavin hovin itäpuolen, 1800-luvulla rakennettujen hiljaisten katujen varsilla. Iljina ulitsilla on Kirkastuksen Vapahtajan kirkko, jonka julkisivussa on monenlaisia ikkunoita, syvennyksiä ja ristejä. Sisällä on Venäjän keskiajan suurimpiin taiteilijoihin taiteilijoihin kuuuvan Theodanes Kreikkalaisen alkuperäisiä freskoja.
Kun joenvartta kävelee kolme kilometriä etelään, vastassa on Jurijevin luostari. Se on seudun suurin ja tärkein luostari. Se perustettiin vuonna 1030 ruhtinas Vsevolodin käskystä. Luostarin komean Yrjänän tuomiokirkon rakensin 1119-1130 mestari Pietari, Venäjän kronikoiden ensimmäinen nimeltä mainitsema arkkitehti. Kauniin sopusuhtaisessa krikossa on kolme epäsymmetristä kupolia. Kirkko entistettiin 1800- luvulla, jolloin suurin osa sisäseinien maalauksista valitettavasti hävitettiin. Luostariin kuului aikoinaan 20 rakennusta, pääosin 1800- luvulta.
Viimeisenä, muttei vähäisempänä tietona lyhyt ja ytimekäs esittely Vitoslavlitsy:stä. Eli luostarista eteenpäin,
tien toisella puolella sijaitsevissa metsissä on mielenkiintoinen puuarkkitehtuurin museo, eli Wooden Village, jonne on siirretty lähikylistä kirkkojen ja talinpoikaistaloja (izba). Erityisen kiinnostavia tässä ulkomuseossa ovat 1600- luvulla rakennttu Kuritskon kirkko ja pieni Pyhän Nikolain puukirkko Tuhelin kylästä. Museossa vierailessamme pääsimme todellakin ihastelemaan käsittämättömän kauniista koristeltuja venäläisiä puurakennuksia, joita olisi niin ihana nähdä Suomessakin. Lisää koristelluista kaunistakin kauniimmista pitsihuviloista löytyy edellisestä merkinnästäni...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti