Wou, sitä ei uskoisi kuinka paljon nähtävää sitä voikaan yhdessä kaupungissa olla. Kuljailin joskus puolen päivän jäljestä asuntolalle ja onnekseni sentään Lucia oli jo hereillä. Oikeastaan valehtelematta koko muu asuntola sitten yrittikin selvitä lauantain bileillasta. Well, sori guys mutta tottakai meidän oli pakko herätellä seuralaisia keskustan turistikierrokselle ja pari saksalaista poikaa saatiinkin lopulta hereillä puolen tunnin potkimisen, suihkun ja muutaman ruisleivän avulla. Ja eikun menoksi!
Tämän päivään kohteeksi valikoitui Vasilinsaari ja etenkin Mensikovin palatsi. Kyseessä on yksi Pietarin ensimmäisistä kivirakennuksista ja Giovanni Fontana sekä Gottfried Schädel suunnittelivat rakennuksen pahamaineiselle ruhtinas Mensikoville. Palatsi valmistui 1720 ja ruhtinas Mensikov tuli kuuluisaksi järjestämällä palatsissa ylellisiä pitoja mm. Pietari Suuren pyynnöstä. Palatsissa oli esillä 1700- luvun alun venäläisen kulttuurin helmiä ja veistoksia, lattioiden kuvioita ja yksinkertaisesti jopa huonekaluja voi ihailla kyseisessä palatsissa tuntikausia. Ruhtinas Mensikov oli siis aikanaan Pietari Suuren johtavia neuvonantajia ja itse asiassa hän oi ensimmäinen Pietarin kuvernööri.
Palatsi oli upea ja yliannostus kulttuuria piti tietenkin kruunata ruhtinaallisella lounaalla / päivällisellä. Päädyimme italialaiseen ravintolaan jossa ensimmäisenä kokki lähetti meille tervehdyksensä pienten alkupalojen muodossa. Taisi turistit erottua massasta ;) Joka tapauksessa ruoka oli suussasulavaa ja kun ruokalistojakin oli kolme erilaista, oli suunnattoman työn takana edes päättää mitä sitä sunnuntaipäivän iloksi haluaisi syödä.
Nevan rannalla on harvoin tyyntä,eikä päivää tietenkään voi sanoa täysin tyyneksi tänäänkään mutta normaalia rauhallisempi ja lämmin tuuli tekivät päivästä vähintään 99 % täydellisen. Kävelimme sillalla ja pienessä puistossa ja katselimme laivoja Nevalla. Aah, luontoa ja puistoja kyllä oppii arvostamaan vasta kun ne eivät ole koko ajan saatavilla. I could have stayed there forever!
Voisi kuvitella että päivä oli jo täydellinen mutta bussissa kohdalleni osui se kuuluisa onnenlippu... kun kolme ensimmäistä ja kolme viimeistä numeroa laskee yhteen 6 lukuisesta bussilipukkeesta ja molempien kolmen luvun summa on sama, saa toivoa! Koska ei ole suotavaa kertoa mitä toivoin, voin vain kertoa että päivän kruunu on vasta tulossa. Nimittäin päästyämme takaisin Gostinia Dvorin metroaseman liepeille, menimme ostamaan samalle porukalle liput Marinskij teatteriin katsomaan oopperaa nimeltä Patarouva. Kysehän on Tsaikovskin mestariteoksesta perustuen muistaakseni Puskinin runoon. Aah.,.. ooppera täkäläisittäin maksaa ensinkin kohtuullisen hyvillä paikoilla noin 1000 ruplaa eli 25 euroa. Lisäksi se tarkoittaa, että saa pukeutua parhaimpiinsa, nauttia kulttuurista ja ihmisistä ympärillä. Odotan jo innolla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti